Nykyinen maailmantilanne pakottaa yritykset miettimään omien palveluidensa ja työkalujensa saatavuutta erilaisissa tilanteissa ja vaikka käytössä olisi nyt Euroopan ulkopuolisia palveluita, on yrityksillä hyvä olla varasuunnitelmia erilaisten tilanteiden varalta.

Kvanttorilla käytämme monia avoimen lähdekoodin työkaluja, joita voimme tarvittaessa ajaa vuokratuilla virtuaalipalvelimilla tai vaikka omalla toimistollamme olevalla palvelinkoneella. Lisäksi suuri osa käyttämistämme työkaluista on Eurooppalaisia. Esittelen muutamia käyttämiämme palveluita sekä varasuunnitelmia käytössämme oleville Euroopan ulkopuolisille palveluille.

Käyttöjärjestelmä

Suurin osa Kvanttorilaisista käyttää Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Yhdysvaltalainen Fedora saksalaisella KDE-työpöytäympäristöllä on tällä hetkellä käytetyin, mutta osalla on käytössä muita jakeluita kuten Arch ja siihen pohjautuva CachyOS. Olemme myös arvoineet muita Eurooppalaisia jakeluita kuten OpenSUSE:a, mutta Linuxin avoimen luonteen takia jakelun alkuperäismaa ei muodosta samanlaisia riskejä kuin suljetuissa sovelluksissa.

Virtuaalipalvelimet ja pilvipalvelut

Käytämme virtuaalipalvelimia joidenkin omien sekä joidenkin asiakasprojektien ohjelmiston ajamiseen. Käytössämme on saksalaisen Hetznerin palvelut ja käytämme heidän Helsingissä sijaitsevaa konesaliaan.

Hetznerin lisäksi suomalainen Seclan tarjoaa konesalipalveluita ja heidän molemmat konesalinsa sijaitsevat Suomessa. Toinen suomalainen yritys on UpCloud, joka tarjoaa pilvipalveluja. UpCloudilla on palvelimia Suomessa ja myös muualla maailmassa.

Työajanseuranta

Työajanseurantaan käytämme itävaltalaista avoimen lähdekoodin Kimai-sovellusta. Palvelua voi ajaa omassa infrastruktuurissa tai Cloud-versiona, jota ajetaan Eurooppalaisilla palvelimilla.

Erityisesti asiantuntijatyössä Kimai on toiminut erinomaisesti sisäänrakennettujen asiakkuuksiin ja projekteihin liitettyjen raportointiominaisuuksien ansiosta.

Kimai tarjoaa myös erinomaisen plugin-järjestelmän sekä REST-rajapinnan ominaisuuksien ja integraatioiden kehittämiseen ja meillä onkin kokemusta näiden rakentamisesta. Näiden rajapintojen avulla yritykset voivat helposti mukauttaa sovellusta omaan toimintaansa sopivammaksi. Sovellukseen on lisäksi olemassa valmiina monia plugineita, joiden avulla on mahdollista toteuttaa toimintoja kuten esimerkiksi sairaspoissaolot, vuosilomat, arkipyhät ja liukumatuntien laskeminen.

Verkkosivujen analytiikka

Käytämme virolaista Plausiblea verkkosivujemme kävijämäärien analysointiin. Palvelua voi ajaa omalla palvelimella community-versiona tai käyttää maksullisena Cloud-versiona, jota kuitenkin ajetaan saksalaisilla palvelimilla.

Salasananhallinta

Käytössämme on tällä hetkellä yhdysvaltalainen Bitwarden-salasananhallinta. Vaikka sovellus ei ole eurooppalainen, siinä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka vähentävät sen riskejä. Bitwarden tarjoaa mahdollisuuden käyttää eurooppalaisia palvelimia. Lisäksi sovellus perustuu pitkälti avoimeen lähdekoodiin ja sitä voi halutessaan ajaa omilla palvelimilla.

Versionhallinta

Kvanttorilla on käytössään yhdysvaltalainen GitHub-versionhallintapalvelu. Olemme kuitenkin kartoittaneen vaihtoehtoisia versionhallintapalveluita, joihin voimme siirtyä tarvittaessa. Forgejo on avoimeen lähdekoodiin perustuva Git-palvelu, joita voi ajaa omilla palvelimilla. GitLab on toinen tarvittaessa omassa infrastruktuurissa ajettava palvelu. Euroopassa toimii myös Forgejon päälle rakennettu Codeberg, mutta se keskittyy pääasiassa avoimen lähdekoodin projektien hostaamiseen, eikä välttämättä sovellu siksi kaikkiin asiakasprojekteihin.

Projektinhallinta

Projektinhallinnassa olemme käyttäneet espanjalaista, avoimen lähdekoodin, Taiga-sovellusta. Tämän lisäksi projektinhallintaan on olemassa muitakin avoimia vaihtoehtoja, kuten saksalainen OpenProject. Myös suomalainen Hailer tarjoaa projektinhallinnan mahdollistavia ominaisuuksia.

Organisaation tiedonhallinta

Kvanttorilla käytämme Outlinea, joka on avoin vaihtoehto yhdysvaltalaiselle Confluence-tiedonhallintatyökalulle. Tallennamme Outlineen esimerkiksi koko organisaatiolle avointa tietoa yrityksen toimintatavoista ja käytänteistä. Vaikka työkalu ei olekaan eurooppalainen, on sen lähdekoodi avoin ja sitä on halutessaan mahdollista ajaa omilla palvelimilla.

Yhteistyösovellukset

Käytämme Google Workspacea toimistosovelluksiin, tapaamisiin, kalenteriin sekä sähköpostien lähettämiseen. Olemme kuitenkin tutkineet erilaisia vaihtoehtoja, joihin voisimme siirtyä tarvittaessa. Nähdäksemme Euroopassa on kaksi vaihtoehtoa kattamaan kaikki nämä tarpeet: Sveitsiläinen Proton ja Saksalainen NextCloud. Näistä NextCloudia voi ajaa halutessaan omilla palvelimilla ja tämän tekeminen on oman kokemuksen mukaan nopeaa ja melko vaivatonta.

NextCloud tarjoaa myös rajapinnat integraatioihin ja lisäosien rakentamiseen, joiden avulla yritykset voivat sovittaa sovelluksen paremmin omaan toimintaansa sopiviksi. NextCloudin valmiisiin integraatioihin kuuluvat esimerkiksi integraatiot Microsoftin palveluihin, mikä helpottaa asteittaista migraatiota heidän palveluitaan käyttäville organisaatioille.

Yrityksen sisäinen kommunikaatio

Yrityksen sisäiseen kommunikaatioon käytämme Slackia. Olemme arvioineet vaihtoehtoisina alustoina yhdysvaltalaisia avoimen lähdekoodin Mattermostia ja Rocket.chat:ia sekä suomalaista Haileria.

Näistä kaikki ovat päteviä vaihtoehtoja, mutta Slackin suurin vahvuus on tällä hetkellä sen levinneisyys ja kanavien helppo jakaminen muiden Slackia käyttävien yritysten välillä yhteistyötä tehdessä. Meillä on kuitenkin tarvittaessa valmius siirtyä vaihtoehtoisiin viestintäsovelluksiin.

Design

Käytämme pääsiallisen design-työkalunamme yhdysvaltalaista Figmaa. Vaihtoehtona tälle olisi espanjalainen Penpot-sovellus, joka alkaa ominaisuuksiltaan olla melko kilpailukykyinen Figman kanssa. Penpotin kehitys on myös aktiivista ja siihen lisätään jatkuvasti uusia ominaisuuksia.

Tekoäly

Tekoälytyökaluina käytämme pääasiassa Googlen Geminiä sekä avoimen lähdekoodin OpenCodea toistaiseksi yhdysvaltalaisilla malleilla kuten GPT ja Claude. Olemme kuitenkin kartoittaneet tähänkin Eurooppalaisia toimijoita. Protonin Lumo voisi tarvittaessa korvata Geminin ja ranskalainen Mistral tarjoaa myös päteviä tekoälymalleja.

Lisäksi olemme tutkineen avoimia malleja, joita voi ajaa omassa infrastruktuurissa. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi Ollaman ja Open Web UI:n yhdistelmä, jossa Ollamaa käytetään ajamaan haluttuja tekoälymalleja omassa infrastruktuurissa ja Open Web UI tarjoaa sulavan käyttöliittymän mallien käyttöön ja hallintaan. Lisäksi Open Web UI tarjoaa työkalut käyttäjienhallintaan.

Yhteenveto

Nykyisessä maailmantilanteessa digitaalinen omavaraisuus ei ole enää vain muutaman toimijan kapinaa suuria ulkomaalaisia teknologiayrityksiä vastaan vaan se on muuttumassa pakolliseksi osaksi yritysten ja valtioiden strategiaa. Onneksi jo nyt on olemassa monia vaihtoehtoisia ratkaisuja yleisesti käytetyille ohjelmistoille ja työkaluille. Nyt tarvitaan vain rohkeutta tarttua näihin vaihtoehtoihin ja ottaa oma digitaalinen infrastruktuuri takaisin haltuun tai edes siirtää se luotettavammille toimijoille, joiden intressit ovat linjassa omiemme kanssa.